Tämän kevään teemana ovat selvästikin olleet rhodot eri näkökulmista. Ensin keväällä siirrettiin omaa rhodoa ja sitten alkoi kukkia hienosti se, jota ei siirretty ja sitten kävimme ihailemassa atsaleoiden ja rhodojen kukintaa Mustilan arboretumissa. Aiemmin olen vieraillut vain Haagan rhodopuistossa, mutta viime keväänä kuulin, että myös Mustilassa on hieno rhodoalue. Kävimme Mustilan arboretumissa viime kesänä, mutta vasta myöhemmin kesällä, jolloin rhodot olivat jo kukkineet. Nyt päätin, etten anna kukinnan mennä ohi, vaan olen ajoissa liikkeellä. Mukaan houkuttelin naapurin puutarhahörhön, jonka kanssa olemme jo tehneet monta ihanaa puutarharetkeä.
Arboretum Mustilasta kerrotaan verkkosivuilla näin:
Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien valtioneuvos A. F. Tigerstedtin perustamassa arboretumissa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien kestäviä alkuperiä laajoissa tutkimusmetsiköissä ja ainutlaatuisessa metsäpuutarhassa. Mustila tunnetaan erityisesti eksoottisista havupuumetsiköistään sekä kesäkuussa kukkivista sadoista alppiruusuista ja atsaleoista. http://www.mustila.fi/
Kotoa lähtiessä sää näytti aurinkoiselta ja tuntui helteiseltä, mutta Elimäellä kaikki olikin toisin: alkoi sataa tihuutella ja takkia piti kaivaa päälle. Hameenkin olisin vaihtanut housuihin, jos olisi ollut mukana. Pieni sade unohtui kuitenkin pian, kun pääsimme varsinaisen asian äärelle. Atsaleojen ja rhodojen värit loistivat kuin aurinko metsässä ja sade aivan kuin kirkasti värit. Sadepisarat kukilla kaunistivat niitä entisestään. Valokuvaamiseenkin pilvinen sää on oikeastaan parempi kuin aurinkoinen.
Värit olivat toinen toistaan kauniimpia. Minä katselin tietenkin keltaisen ja oranssin sävyjä eniten ja sulauduin lähes kokonaan taustaan keltaisen sadetakkini kanssa. Ystäväni oli ihastuneempi valkoisen ja punaisen sävyihin, mutta totesimme kuin yhdestä suusta, että silti kaikki värit ovat luonnossa ihania. Kaikissa oli oma viehätyksensä. Joissakin hienointa oli kukan muoto, toisissa väri ja joissakin nuput olivat erityisen hienoja.
Sain kuvattua myös kimalaisen kiireisen työn touhussa. Ensin se kiiruhtaa kukkaan kovaa kyytiä ja sitten istahtaa imemään herkullista mettä.
Puiston ihailun lisäksi tärkeää on myös tutustua puutarhamyymälän tarjontaan. Saimme kulutettua siellä ainakin saman verran aikaa kuin puistossa, sillä niin paljon kiinnostavaa sieltä löytyi. Yritimme olla maltillisia ostoksissamme, mutta pitihän nyt jotain sentään. Tässäpä meidän ostoskorimme: Minä ostin kiinankeltakärhön, Clematis tangutican, kun en vain voinut vastustaa sitä ja ystäväkin suositteli. Sitäpaitsi toinen tänä keväänä ostamistani kärhöistä näyttää ainakin tällä hetkellä kovin hengettömältä, joten totta kai sen tilalle voi ostaa uuden kaiken varalta. Toiseksi kyllähän sen alunperinkin olisi pitänyt olla keltainen, mutta kun siinä kaupassa ei silloin ollut myynnissä kiinankärhöjä. Lisäksi mukaani tarttuivat keltainen punakärsämö Terracotta ja ruusunnuppupelargonia Filippa. Kumpikaan meistä ei voinut vastustaa erikoista kaunopunahattua Green Twister. Jos saan sen kukkimaan laitan kuvan, mutta linkistä voit käydä kurkkaamassa, miltä ihanuus näyttää. Ystävän koriin hyppäsi ainakin nyppykurjenpolvi kaunopunahatun seuraksi. Vaalean viehättävän kukan lisäksi siinä ihastuttavat lehdet, joissa on kivoja kohoumia tai nyppyjä.
Minun rhodoistani ainakin yksi on luultavasti Tigerstedt. Se on juuri se, joka siirrettiin tänä keväänä. Toista pensasta epäilen Haagaksi. Tänä keväänä kukki kaikkein hienoimmin kuitenkin kasvihuoneen vieressä oleva pensas. Sen väri on syvän aniliinin punainen, jos niin voi kuvata. Se on selvästi tummempi kuin Haaga. Se ei ole koskaan vielä kukkinut niin hienosti kuin nyt. Se voisi olla Rhododendron kerhon sivujen kuvauksen perusteella Elviira tai Mauritz, mutta mitään varmuutta minulla ei ole, sillä kaikki on istutettu ennen kuin muutimme tähän. Joka tapauksessa olen saanut ihailla sitä tänä keväänä monta viikkoa. Jos joku lukija tunnistaa lajikkeen, olisi kiva tietää.
satumaista juttua 